Tekevälle sattuu

Nuniiin! Jatkanpas viimepostaustani. 10.12. MUSIIKKIDIPLOMIKONSERTTI Koska olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut musiikista ja se on minulle hyvin tärkeää, halusin suorittaa musiikin lukiodiplomin. Teimme diplomin yhdistämällä konserttimme ystäväni kanssa. Saimme aivan upean bändin koottua kasaan ja harjoittelimme semmoiset viisi viikkoa ahkerasti. Vaikka osittain diplomin järjestäminen oli rankkaa, meillä oli 12 biisiä harjoiteltavana lyhyessä ajassa ja aika kävi uhkaavasti vähiin, oli meillä aivan järjettömän hauskaa :D Sekopäitä kaikki :D Tämä koulujakso oli minulle mahtava kokemus ja opin aivan valtavasti! Jopa ranskaa! En ymmärrä sitä hölkäsen pöläystä, mutta päätin silti laulaa yhden kappaleen ranskaksi xD Rumpalimme oli ranskalainen vaihto-oppilas, joka yritti parhaansa mukaan opettaa minua lausumaan sanoja edes jotenkin sinne päin :,D Nooh. Tuskin monikaan yleisöstä osaa ranskaa. Näin toivoin. Esityksessäkään ei kommelluksilta vältytty. Meillä oli kaksi esitystä: toinen päivällä lukion opiskelijoille ja toinen illalla avoimelle yleisölle. En ole mikään kovin puhelias henkilö, joten varsinkin päiväkonsertissa kappaleiden väleissä oli aivan jäätävän awkwardeja hiljaisuuksia, mutta musiikkitaitojammehan me olimme sinne tullut näyttämään, eikä puhetaitoja. Hehe. Todellinen moka oli kyllä minun.. Tietenkin xD Soitin konsertissa huilua, pianoa, rumpuja, bassoa ja lauloin. Ranskalaisessa biisissä lauloin ja soitin samalla bassoa ja hoksasin kun kappale oli jo alkanut, että minun bassonihan on edellisen kappaleen jäljiltä drop D:ssä eli täysin väärässä vireessä.. Hups. Noh. Huidoin ihan vimmatusti hädissäni bändiä lopettamaan, viritin bassoni ja aloitettiin alusta. :D Noloin juttu tapahtui kuitenkin esityksen lopuksi.. Oli loppukiitosten aika enkä löytänyt toimivaa mikkiä mistään, joten luovutin etsintöni ja kiitin vain kovaan ääneen (kovaan ja kovaan, kurkkuni oli todella kipeä ja laulukin oli hieman vaikeahkoa.. Olinkin konserttipäivän jälkeen yli viikon kipeänä) ja siirryin randomisti jonnekin sivuun.. Sillä välin koko muu bändi meni yleisön eteen kumartamaan.. Fuuuu. Minä vaan toljotin siellä reunassa ja katselin kumartelijoita hämmentyneenä ja totesin, että nyt on jo liian myöhäistä. Joo. Että sillai. Noh. Häpesin itseltäni silmät päästäni, mutta onneksi iltakonsertissa onnistui paremmin. :D Nyt kaikki lukiolaiset jotka olivat katsomassa esitystäni tietävät millainen kämmäilijä olen xD KIVAA OLI SILTI! KIITOS KAIKILLE!