Tekevälle sattuu

Noniin. Jotta pääsen tarinastani alkuun, palaan ajassa hieman taaksepäin. 30.8.2014 Akilleus lennähtelee kuraan

Tästä se lähtee. Kahden viikon päästä koittaa kauan odottamani viikonloppu. KISAVIIKONLOPPU! En ole kisannut varmaan vuoteen. En omista hevosta, mutta hoitohevosia minulla on ollut jo monta. Valitettavasti niiden kannalta minulla on ollut erittäin huono tuuri.. Ensimmäinen hoitohevonen jouduttiin lopettamaan jalkaongelmien vuoksi, toinen myytiin kauas pois, kolmas oli minun estevalmentautumishevonen, jonka kanssa hypimme n. 80cm, neljännellä (myynti)hevosella ehdin valmentautua esteillä enemmän ja pääsin hyppäämään oman ennätykseni 90 cm ratana ja 1 m yksittäisenä esteenä. Kaipaus on suuri jokaista hevosta kohtaan ja vaikka tiesin, että myyntihevoset myydään ja joskus hevosenkin aika tulee lähteä vihreämmille laitumille, kiinnyin joka ikiseen.. Jokainen oli oma persoona ja minulle rakas, mutta valitettavasti hevosharrastukseen kuuluu myös näitä. Nyt minulla on kuitenkin hoitohevonen, joka jää ratsastustallilleni koko sen elämän ajaksi. :) Olen saanut omistajalta luvan hoitaa, valmentautua ja kisata "Vascolla". :) Tämä suloinen herra trakehner on 7 vuotias räpeltäjä, jonka kanssa aloitamme aika alusta. Herra on kehittynyt hurjasti muutaman kuukauden aikana! Nyt kuitenkin jatkan tämän kyseisen elokuun kolmannenkymmenennen päivän tarinaa. Odotan siis tulevia kisoja ja käyn lauantaisin estevalmennuksissa, kuten myös tänään. Aloitimme normaalisti alkuverryttelyllä. Vasco oli erittäin innokas ja yleensä laiskahkosti laukkaava hevonen sai jotain kiksejä metrin esteestä, joka oli kentällä (emme olleet aikeissa hypätä sitä, mutta herra näki sen siellä) ja päätti vetää loppujen lopuksi kiitolaukkaa pitkän sivun kuuntelematta lainkaan yllättynyttä ratsastajaansa. Nooh. Kyllähän sitä intoa saa olla! :) Sitten aloitimme hyppimisen. Ensimmäisen hypyn tulimme ravissa, mutta toisella hypyllä tunti alkoi mennä vinoon.. Tulimme n. 50 cm korkeaa pystyä kohti laukassa, Vasco hyppäsi ja heti hevosen etujalkojen osuttua maahan, se ponkaisi takajalat alle ja loikkasi kunnon sonniloikan! Sonniloikan jälkeen herra päätti jatkaa oikealle täydessä laukassa, mutta minähän en sellaista ollut suunnitellut.. Jatkoin siis matkaa suoraan ja otin huvin vuoksi suitsetkin mukaani.. Hupsis.. Kentän porttikin jäi auki.. Nnnooh. Haettiin herra Vasco kentälle ja hyppäsin takaisin selkään. Jatkoimme tuntia normaalisti ja sujuikin oikein hyvin. Sitten.. Tehtävänämme oli hypätä kolme estettä, pitkällä sivulla suhteutetuilla väleillä. Viimeinen este oli okseri, jonka alla oli vihreävalkoiset kaaret. Ensimmäinen hyppy: Yes, Toinen hyppy: Yes, Kolmas hyppy: MINÄ OLEN HIENO HEVONEN! ja Vasco piti itseään niin komeana hevosena hypättyään ISON (60cm) okserin ja pysähtyi suoraan hypystä laskien pään alas -> ratsastaja jatkaa taas kerran matkaa alas.. Alkoi jo vähän tuntua, kun jo toista kertaa heitin voltin selälleni ilman turvaliiviä. Noh. Nousin taas kerran selkään ja yritin uudestaan ja YLLÄTYS YLLÄTYS! Teimme tehtävän täsmälleen samalla tavalla uudestaan eli -> kolmannen kerran löysin itseni selälläni maasta.. Takaisin selkään. Pienensimme hieman estekorkeutta ja nyt aloimmekin tulla esteitä ihan hyvin. Kerran herra vielä yritti pysähtymistemppua, mutta tällä kertaa olin jo sentään jotain oppinut ja onnistuin pysymään satulassa. :) Näin siis sujui toiseksi viimeinen valmennus ennen estekisoja :) Jes! Eniten satutin jostain syystä kantapääni, joka muuttui ihan mustaksi ja on hieman arka vielä tänäkin päivänä (7.10). Ennusteet olivat siis hyvät tulevia kisoja varten! :) Onneksi viimeinen tunti sujui kuitenkin hyvin ja päätin osallistua kisojen pienimpään luokkaan (40cm). 13.9.2014 Voittajan on helppo hymyillä Ja vihdoinkin se päivä koitti! Estekisat! Hieman hermostutti. Tuleekohan "hyvän tasapainon omaava" ratsastaja minä pysymään satulassa vaiko ei? Murehdin kuitenkin turhaan! Vasco oli aivan mahtava! Pystyin aivan näkemään kullan kiillon herran silmistä, kun hypimme upeasti virhepisteettömän radan. Esteitten koosta viis! Voitettiin! :D

14.9.2014 Harjoitus tekee mestarin Seuraavana päivänä oli koulukisat! Osallistuimme luokkaan Helppo C ja pisteemme olivat oikein hyvät vaikkemme sijoittuneetkaan :) Vähän jäi alle 60 prosentin, mutta pienillä korjauksilla ja Vascon kuntoutuessa, meistä tulee vielä rusettihaita :D

4.10. 2014 Kehityksen näkee ja tuntee Harmittaa hirveästi etten ottanut kameraa mukaan ja iskenyt sitä jollekin katsojalle käteen sillä Vasco oli U P E A! Pääsimme hyppäämään korkeimmillaan 65 cm! Se kuulostaa pieneltä, mutta meille se on SUURI SAAVUTUS :) Olin niin ylpeä herra hevosesta. :)

5.10. 2014 HOPLAA Viikon päästä koittaa SPEED RACE! Osallistun ystäväni kanssa tiiminä :) Kilpailun ensimmäinen osa ratsastetaan maastossa. Sieltä löytyy 10 tehtävää, joihin vastataan. Toinen osa on esterata. Huomioon otetaan ensisijaisesti virhepisteet, sitten aika. Lähdimme maastoilemaan ystäväni kanssa (omistaa New forestin ponin, Maikelin). Emme olleet aikaisemmin laukanneet Vascon kanssa maastossa, joten aioimme kokeilla hyppääkö herra ilosta kuuhun vai sujuuko retki ongelmitta. Maastossa Vasco oli oikea enkeli :) Laukkasimme pitkiäkin pätkiä ja näimme kauniita maisemia. Lopuksi otimme loppuspurtin pitkällä suoralla pellolla! Oi. Se oli aluksi niin mahtavaa! Lähdimme hitaasta laukasta kiihdyttämään kunnes etenimme kiitolaukassa eteenpäin! Olin niin ylpeä laukkaavasta Vascosta, etten kuvitellut minkään voivan mennä mönkään,mutta.. Vasco heitti minut pilven päältä takaisin maan kamaralle. Kirjaimellisesti. Onnellinen hevonen hyppäsi täydestä laukasta sonniloikan ja teki jälleen kerran yllärin hypyn jälkeen.. Hän päätti jälleen kerran vaihtaa suuntaa kertomatta minulle ja.. niinkuin tavakseni on tullut: jatkoin matkaa voltilla selälleni maahan. Heh. :D Enhän minä nyt voi iloista hevosta syyttää moisesta. Herra oli vieläpä niin hämillään, että jonkin aikaa laukattuaan pysähtyi odottamaan minua takaisin selkään suloiset oravakorvat höröllä.. Voiko oravakorvaiselle hevoselle olla muka vihainen?? Noh. Jotta ei laukka tällaiseen pukkihyppelyyn päättyisi, otimme vielä kerran hieman hillitympää laukkaa, joka sujui oikein hyvin. :) Olemme siis hyvillä mielin matkalla Speed Raceen! :P Nyt olen hieman kertonut menneistä ratsastuskokemuksista ja jatkan mahdollisimman aktiivisesti tulevista tapahtumista tarinointia. :) Tänään 7.10.2014 oli pianokonsertti. Soitin tulevaa tutkintoani varten harjoittelemat kolme kappaletta. Toisin sanoen. Rämmin ne tärisevin sormin läpi. Olin harjoitellut kappaleet sujuviksi ja vielä puoli tuntia ennen konserttia ne sujuivat ongelmitta.. Esitys oli kuitenkin täysi katastrofi. Aiemmin hankalat kohdat sujuivat kyllä hyvin, mutta sitten kohdat, jotka olivat ennen sujuneet menivät täysin perunaksi. Waahoo.. Ei kun tutkintoa kehiin!