Nuniiin! Jatkanpas viimepostaustani. 10.12. MUSIIKKIDIPLOMIKONSERTTI Koska olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut musiikista ja se on minulle hyvin tärkeää, halusin suorittaa musiikin lukiodiplomin. Teimme diplomin yhdistämällä konserttimme ystäväni kanssa. Saimme aivan upean bändin koottua kasaan ja harjoittelimme semmoiset viisi viikkoa ahkerasti. Vaikka osittain diplomin järjestäminen oli rankkaa, meillä oli 12 biisiä harjoiteltavana lyhyessä ajassa ja aika kävi uhkaavasti vähiin, oli meillä aivan järjettömän hauskaa :D Sekopäitä kaikki :D Tämä koulujakso oli minulle mahtava kokemus ja opin aivan valtavasti! Jopa ranskaa! En ymmärrä sitä hölkäsen pöläystä, mutta päätin silti laulaa yhden kappaleen ranskaksi xD Rumpalimme oli ranskalainen vaihto-oppilas, joka yritti parhaansa mukaan opettaa minua lausumaan sanoja edes jotenkin sinne päin :,D Nooh. Tuskin monikaan yleisöstä osaa ranskaa. Näin toivoin. Esityksessäkään ei kommelluksilta vältytty. Meillä oli kaksi esitystä: toinen päivällä lukion opiskelijoille ja toinen illalla avoimelle yleisölle. En ole mikään kovin puhelias henkilö, joten varsinkin päiväkonsertissa kappaleiden väleissä oli aivan jäätävän awkwardeja hiljaisuuksia, mutta musiikkitaitojammehan me olimme sinne tullut näyttämään, eikä puhetaitoja. Hehe. Todellinen moka oli kyllä minun.. Tietenkin xD Soitin konsertissa huilua, pianoa, rumpuja, bassoa ja lauloin. Ranskalaisessa biisissä lauloin ja soitin samalla bassoa ja hoksasin kun kappale oli jo alkanut, että minun bassonihan on edellisen kappaleen jäljiltä drop D:ssä eli täysin väärässä vireessä.. Hups. Noh. Huidoin ihan vimmatusti hädissäni bändiä lopettamaan, viritin bassoni ja aloitettiin alusta. :D Noloin juttu tapahtui kuitenkin esityksen lopuksi.. Oli loppukiitosten aika enkä löytänyt toimivaa mikkiä mistään, joten luovutin etsintöni ja kiitin vain kovaan ääneen (kovaan ja kovaan, kurkkuni oli todella kipeä ja laulukin oli hieman vaikeahkoa.. Olinkin konserttipäivän jälkeen yli viikon kipeänä) ja siirryin randomisti jonnekin sivuun.. Sillä välin koko muu bändi meni yleisön eteen kumartamaan.. Fuuuu. Minä vaan toljotin siellä reunassa ja katselin kumartelijoita hämmentyneenä ja totesin, että nyt on jo liian myöhäistä. Joo. Että sillai. Noh. Häpesin itseltäni silmät päästäni, mutta onneksi iltakonsertissa onnistui paremmin. :D Nyt kaikki lukiolaiset jotka olivat katsomassa esitystäni tietävät millainen kämmäilijä olen xD KIVAA OLI SILTI! KIITOS KAIKILLE!

Kuvat: Emilia Riiko

Jooo.. Että sillee aktiivisesti ajattelin tätä blogia pitää.. Ja pyh. Anteeeksi! On taas ehtinyt tapahtua vaikkas mitä! Taisipa olla perjantai 5.12. RODEO jos oikein muistan.. 1. Aamu alkoi hyvin. Lähdin huiluharkkoja varten aikasemmin kouluun ja unohdin huilun. Onneksi muistin sen 10 minuutin ajon jälkeen enkä vasta Salossa. 2. Unohdan ottaa rahaa joogaa varten. 3. Totean ajaessani kotiin, että olen unohtanut koko lompakkoni kotiin. 4. Tulen n.50 kilometrin matkan päässä kotiin ajatelleeksi etten ole tankannut autoa pitkään aikaan.. Mittari näyttää punaista. 5. Totean etten saa bensaa ostettua koska kaikki rahani ovat kotona 6. Pääsen tallille asti. Onneksi ensimmäinen heppuli Vebis meni oikein hyvin. :) Ratsastin ilman satulaa (jota olen nyt vähän väliä tehnyt, sillä rakastan ilman satulaa ratsastamista ja ilmeisesti Vebiskin pitää siitä, sillä se liikkuu superhyvin ilman satulaa :) ) Mutta sitten oli vielä tämä toinen tapaus.. xD Vasco oli ollut pitkällä lomalla ontumisen takia.. Tällä viikolla olimme ratsastaneet vain kevyesti ja välillä se ontui ja taas välillä ei. (Ontuminen johtui siitä, että herra huitaisi takajalalla juuri kun kengittäjä oli lyhentämässä kaviota. Lähti hieman liikaa.. Nyt näyttävät tosin kaviot upeilta ja on vaikuttanut suuresti liikkeisiin) Noh. Nyt hyppäsin selkään ja kokeilin ensin vähän käynnissä pohkeenväistöjä, taivutuksia sun muita. Ravissakin kulki tooodella hyvin: kerrankin energisesti ja upeasti tuntumalla. Oli kyllä tosin korvat tötteröllä ja tiesin, että saattaa minä hetkenä hyvänsä räjähtää käsiin. Kolikolla on aina kääntöpuolensa. Oli jo pimeä vaikkei kello niin paljoa ollutkaan. (Nykyään tuntuu, että aurinko vain nousee laskeakseen) Tein kolmikaarista kiemurauraa kummastakin päästä ja vaihdoin aina joka toisen kiemuran päätteeksi suunnan tekemällä kokorataleikkaa. Sujui oikein mallikkaasti kunnes pommi sitten räjähti. Olin päättänyt tehdä viimeisen kerran kokorataleikkaa kun keskellä kenttää herra pimahti. Tuli muutama laukka-askel ja sitten pomppu. Kerrankin ehdin ottaa tarpeeksi aikaisin kiinni ja pysyin kyydissä, mutta tämä heppa on heittäytynyt ovelaksi. Hän kokeili joka ikistä temppua jolla on minut saanut aikaisemmin alas. Pompun jälkeen pää alas: en putoa, pää alhaalla ympyrääympyrääympyrää: en putoa ja saan nyppäistyä ohjista pään ylös -> Vasco vetää herneet nenään ja yllättää hyppäämällä pystyyn -> vielä muutama pomppu, mutta JES! Tällä kertaa selvisin voittajana! 1-0 ! Sen riehumisen jälkeen tehtiin vielä kunnon harjoitusravinäperrys, että rillumarei hoksaisi, että riehumisesta ei seuraa muuta kuin lisää töitä. Onnistuneen tehtävän jälkeen lopetin voittajana ja annoin väsyneen riehujan kävellä. Hyppäsin sitten selästä ja talutinkin vielä muutaman kierroksen ja silloinhan hän kehtasi vielä yrittää karata, mutta ei onnistunut joten ;) 7. Pääsin yllättävää kyllä kotiin asti vähäisellä bensallani :D Loppu hyvin kaikki hyvin. Seuraavana päivänä 6.12. RISKAABELIA Jiihaa! Vihdoinkin taas estetunnilla riehuliVascolla :D Otimme sitten pienen riskin ja kokeilimme miten käy ja tällä kertaa riskin otto kannatti! Vasco oli aivan mahtava! Harjoittelimme kolmoissarjaa jonka esteiden välissä oli puomit apuna. Tottakai Vasco innostui, mutta vain hyvällä tavalla. :) Lisäksi toisella lyhyellä sivulla oli pääty-ympyrällä puomi-este-puomi harjoitus, jonka avulla selvitimme onko hevonen kuulolla. Todella hyvin meni! :) Laitan myöhemmin videota jos kehtaan :D 10.12. DIPLOMIKONSERTTI Kirjoitan tästä lisää myöhemmin :) Nyt pitää lähteä nuggimaan :D

Onpa ehtinyt tapahtua taas vaikka mitä!

Ja minä kun lupasin postailla aktiivisesti.. Noh.. On ollut kiireitä.. 11.10. Upea kouluratsu. Päivä ennen SpeedRacea ratsastustunti sujui tosi hyvin! :) Meillä oli kouluratsastustunti ja pyrimme löytämään hevoselle sopivaa tuntumaa eri askellajeissa ja temponvaihteluissa. Ravitehtävä sujui loistavasti ja Vasco oli erittäin herkkä! :) Hän teki sekä askelten lyhennyksen, että pidennyksen erittäin kauniisti kuunnellen istuntaani. Olin osittain myös laukkaan oikein tyytyväinen. Itselläni on ollut vähän tapana heittää ohjat pois, kun Vasco laukkaa, sillä herra on hieman laiska laukkaamaan ja rikkoo helposti raville. Tänään aiheena oli siis tuntuman löytäminen ja aluksi laukassa pidin hieman liian vahvan tuntuman. Minun tulisi myös oppia kantamaan käteni sillä tahdon vähän jäädä lepuuttamaan niitä kylkiäni vasten.. Vähitellen aloin kuitenkin löytää "nappuloita" ja Vasco tuli kuin tulikin vähän väliä kuulolle ja kulki jopa hetkittäin laukassa peräänannossa (joka on ollut tähän mennessä hankalaa). Tunti oli siis kokonaisuudessaan oikein onnistunut :)

12.10 SpeedRace!: Noniin! Kauan odotettu päivä koitti! Lähdimme kolmantena tiiminä (Minä ja Vasco, ystäväni ja Maikel) neljästä liikkeelle. Aloitimme rauhallisesti ja olimme suunnitelleet laukkaavamme paljon keskivaiheilla koska ennen kisoja oltiin puhuttu pulssimittauksesta maasto-osuuden jälkeen. Suunnittelimme kävelevämme loppumatkan, jotta pääsisimme suoraan maaliin. (Muuten ajan otto lopetetaan vasta kun pulssi on tasaantunut) Maasto-osuuteen kuului 10 tietovisakysymystä ja osa oli aika vaikeita! Esimerkiksi: minkä sormen kynsi kasvaa nopeiten o.o Ömmm... :D Koko kisan voittaja tuli siis olemaan tiimi, jolla oli paras aika. Virheistä ei hylätty, mutta aikaa pidennettiin jos siis vastasi kysymyksiin väärin tai sai tulevalla esteradalla virhepisteitä. Viimeisellä pellolla laukattuamme tunsin Vascon suunnittelevan sonniloikkaa, mutta sain sen onneksi pideltyä hallinnassa xP Kun sitten ravasimme maaliin, saimme kuulla, ettei pulssia mitattukaan.. Olimme hidastelleet turhaan.. Nooh. Tultiin kuitenkin maasto-osuuden jälkeen toiseksi. Sitten jatkoimme esteillä. (Tiimin parempi tulos otetaan huomioon) Hyppäsimme Vascon kanssa pienimmän luokan, 45 cm, jotta Vascon into säilyisi maaston jälkeen. :) Alku sujui erittäin hyvin, mutta ensimmäinen ongelma tuli nelosesteellä.. Vasco päätti hypätä todella kaukaa ja todella pitkän hypyn ja tehdä taas pysähdystempun heti hypyn jälkeen.. Onneksi tätä oli jo harjoiteltu ja onnistuin pysymään selässä, mutta pysähdys toki vei hieman aikaamme.. Lisäksi seuraavasta tiestä tuli erittäin hankala.. Mutta pärjättiin! Otettiin sitten kunnon spurtti viimeiselle esteelle ja liisimme upeasti esteen yli. Olin tietenkin supertyytyväinen puhtaasta radasta ja siitä, etten pudonnut ongelmasta huolimatta :P Se oli virhe. Ei olisi kannattanut heti esteen jälkeen rentoutua ja päästää ohjia ja jalustimia minne sattuu.. Seurauksena oli kiitolaukkaspurtti ja jättipukki -> ratsastaja lentää ninjatyylillä aidan alle ottaen suitset TAAS mukaansa ;D Noh. Päästiin maaliviivan yli xD Aikamme ei kuitenkaan ollut ihan tarpeeksi hyvä, mutta ystäväni Maikel-ponillaan repäisi parhaimman ajan! HIENOA! Meidän tiimimme TEAM LIITOKAVIO tuli siis TOISEKSI! Jee!! :)

Ylhäällä kuva hetkestä juuri ennen jättiloikkaa :D

16.10. Ilman satulaa: Lähdinpäs ratsastelemaan ja harjoittelemaan koulukisoja varten ilman satulaa Vascolla. Hän oli vähän säikkynä :P Pari kertaa herra pyrähti suoraan käynnistä laukassa ja ryhtyi pomppimaan pää alhaalla, mutta onnistuin kuin onnistuinkin säilyttämään tasapainoni :) Jes! Lupaa hyvää :) Teimme koulukisojen ravitehtäviä, laukkaa en ole vielä nostanut ilman satulaa, sillä Vascolla on toistaiseksi hieman ongelmia laukannostojen kanssa ja lähtee mieluusti epätahtisesta kiitoravista eteenpäin syöksyen laukkaan -> Ratsastaja liukuu selässä taaksepäin xD Tätä varten olemme omistajan kanssa suunnitelleet ratsastusvyön hankkimista :) Ilman satulaa alan laukkaamaan, kun Vascon kunto on kohonnut ja se kykenee nostamaan kumpaankin suuntaan laukan kunnolla :) 

Noniin. Jotta pääsen tarinastani alkuun, palaan ajassa hieman taaksepäin. 30.8.2014 Akilleus lennähtelee kuraan

Tästä se lähtee. Kahden viikon päästä koittaa kauan odottamani viikonloppu. KISAVIIKONLOPPU! En ole kisannut varmaan vuoteen. En omista hevosta, mutta hoitohevosia minulla on ollut jo monta. Valitettavasti niiden kannalta minulla on ollut erittäin huono tuuri.. Ensimmäinen hoitohevonen jouduttiin lopettamaan jalkaongelmien vuoksi, toinen myytiin kauas pois, kolmas oli minun estevalmentautumishevonen, jonka kanssa hypimme n. 80cm, neljännellä (myynti)hevosella ehdin valmentautua esteillä enemmän ja pääsin hyppäämään oman ennätykseni 90 cm ratana ja 1 m yksittäisenä esteenä. Kaipaus on suuri jokaista hevosta kohtaan ja vaikka tiesin, että myyntihevoset myydään ja joskus hevosenkin aika tulee lähteä vihreämmille laitumille, kiinnyin joka ikiseen.. Jokainen oli oma persoona ja minulle rakas, mutta valitettavasti hevosharrastukseen kuuluu myös näitä. Nyt minulla on kuitenkin hoitohevonen, joka jää ratsastustallilleni koko sen elämän ajaksi. :) Olen saanut omistajalta luvan hoitaa, valmentautua ja kisata "Vascolla". :) Tämä suloinen herra trakehner on 7 vuotias räpeltäjä, jonka kanssa aloitamme aika alusta. Herra on kehittynyt hurjasti muutaman kuukauden aikana! Nyt kuitenkin jatkan tämän kyseisen elokuun kolmannenkymmenennen päivän tarinaa. Odotan siis tulevia kisoja ja käyn lauantaisin estevalmennuksissa, kuten myös tänään. Aloitimme normaalisti alkuverryttelyllä. Vasco oli erittäin innokas ja yleensä laiskahkosti laukkaava hevonen sai jotain kiksejä metrin esteestä, joka oli kentällä (emme olleet aikeissa hypätä sitä, mutta herra näki sen siellä) ja päätti vetää loppujen lopuksi kiitolaukkaa pitkän sivun kuuntelematta lainkaan yllättynyttä ratsastajaansa. Nooh. Kyllähän sitä intoa saa olla! :) Sitten aloitimme hyppimisen. Ensimmäisen hypyn tulimme ravissa, mutta toisella hypyllä tunti alkoi mennä vinoon.. Tulimme n. 50 cm korkeaa pystyä kohti laukassa, Vasco hyppäsi ja heti hevosen etujalkojen osuttua maahan, se ponkaisi takajalat alle ja loikkasi kunnon sonniloikan! Sonniloikan jälkeen herra päätti jatkaa oikealle täydessä laukassa, mutta minähän en sellaista ollut suunnitellut.. Jatkoin siis matkaa suoraan ja otin huvin vuoksi suitsetkin mukaani.. Hupsis.. Kentän porttikin jäi auki.. Nnnooh. Haettiin herra Vasco kentälle ja hyppäsin takaisin selkään. Jatkoimme tuntia normaalisti ja sujuikin oikein hyvin. Sitten.. Tehtävänämme oli hypätä kolme estettä, pitkällä sivulla suhteutetuilla väleillä. Viimeinen este oli okseri, jonka alla oli vihreävalkoiset kaaret. Ensimmäinen hyppy: Yes, Toinen hyppy: Yes, Kolmas hyppy: MINÄ OLEN HIENO HEVONEN! ja Vasco piti itseään niin komeana hevosena hypättyään ISON (60cm) okserin ja pysähtyi suoraan hypystä laskien pään alas -> ratsastaja jatkaa taas kerran matkaa alas.. Alkoi jo vähän tuntua, kun jo toista kertaa heitin voltin selälleni ilman turvaliiviä. Noh. Nousin taas kerran selkään ja yritin uudestaan ja YLLÄTYS YLLÄTYS! Teimme tehtävän täsmälleen samalla tavalla uudestaan eli -> kolmannen kerran löysin itseni selälläni maasta.. Takaisin selkään. Pienensimme hieman estekorkeutta ja nyt aloimmekin tulla esteitä ihan hyvin. Kerran herra vielä yritti pysähtymistemppua, mutta tällä kertaa olin jo sentään jotain oppinut ja onnistuin pysymään satulassa. :) Näin siis sujui toiseksi viimeinen valmennus ennen estekisoja :) Jes! Eniten satutin jostain syystä kantapääni, joka muuttui ihan mustaksi ja on hieman arka vielä tänäkin päivänä (7.10). Ennusteet olivat siis hyvät tulevia kisoja varten! :) Onneksi viimeinen tunti sujui kuitenkin hyvin ja päätin osallistua kisojen pienimpään luokkaan (40cm). 13.9.2014 Voittajan on helppo hymyillä Ja vihdoinkin se päivä koitti! Estekisat! Hieman hermostutti. Tuleekohan "hyvän tasapainon omaava" ratsastaja minä pysymään satulassa vaiko ei? Murehdin kuitenkin turhaan! Vasco oli aivan mahtava! Pystyin aivan näkemään kullan kiillon herran silmistä, kun hypimme upeasti virhepisteettömän radan. Esteitten koosta viis! Voitettiin! :D

14.9.2014 Harjoitus tekee mestarin Seuraavana päivänä oli koulukisat! Osallistuimme luokkaan Helppo C ja pisteemme olivat oikein hyvät vaikkemme sijoittuneetkaan :) Vähän jäi alle 60 prosentin, mutta pienillä korjauksilla ja Vascon kuntoutuessa, meistä tulee vielä rusettihaita :D

4.10. 2014 Kehityksen näkee ja tuntee Harmittaa hirveästi etten ottanut kameraa mukaan ja iskenyt sitä jollekin katsojalle käteen sillä Vasco oli U P E A! Pääsimme hyppäämään korkeimmillaan 65 cm! Se kuulostaa pieneltä, mutta meille se on SUURI SAAVUTUS :) Olin niin ylpeä herra hevosesta. :)

5.10. 2014 HOPLAA Viikon päästä koittaa SPEED RACE! Osallistun ystäväni kanssa tiiminä :) Kilpailun ensimmäinen osa ratsastetaan maastossa. Sieltä löytyy 10 tehtävää, joihin vastataan. Toinen osa on esterata. Huomioon otetaan ensisijaisesti virhepisteet, sitten aika. Lähdimme maastoilemaan ystäväni kanssa (omistaa New forestin ponin, Maikelin). Emme olleet aikaisemmin laukanneet Vascon kanssa maastossa, joten aioimme kokeilla hyppääkö herra ilosta kuuhun vai sujuuko retki ongelmitta. Maastossa Vasco oli oikea enkeli :) Laukkasimme pitkiäkin pätkiä ja näimme kauniita maisemia. Lopuksi otimme loppuspurtin pitkällä suoralla pellolla! Oi. Se oli aluksi niin mahtavaa! Lähdimme hitaasta laukasta kiihdyttämään kunnes etenimme kiitolaukassa eteenpäin! Olin niin ylpeä laukkaavasta Vascosta, etten kuvitellut minkään voivan mennä mönkään,mutta.. Vasco heitti minut pilven päältä takaisin maan kamaralle. Kirjaimellisesti. Onnellinen hevonen hyppäsi täydestä laukasta sonniloikan ja teki jälleen kerran yllärin hypyn jälkeen.. Hän päätti jälleen kerran vaihtaa suuntaa kertomatta minulle ja.. niinkuin tavakseni on tullut: jatkoin matkaa voltilla selälleni maahan. Heh. :D Enhän minä nyt voi iloista hevosta syyttää moisesta. Herra oli vieläpä niin hämillään, että jonkin aikaa laukattuaan pysähtyi odottamaan minua takaisin selkään suloiset oravakorvat höröllä.. Voiko oravakorvaiselle hevoselle olla muka vihainen?? Noh. Jotta ei laukka tällaiseen pukkihyppelyyn päättyisi, otimme vielä kerran hieman hillitympää laukkaa, joka sujui oikein hyvin. :) Olemme siis hyvillä mielin matkalla Speed Raceen! :P Nyt olen hieman kertonut menneistä ratsastuskokemuksista ja jatkan mahdollisimman aktiivisesti tulevista tapahtumista tarinointia. :) Tänään 7.10.2014 oli pianokonsertti. Soitin tulevaa tutkintoani varten harjoittelemat kolme kappaletta. Toisin sanoen. Rämmin ne tärisevin sormin läpi. Olin harjoitellut kappaleet sujuviksi ja vielä puoli tuntia ennen konserttia ne sujuivat ongelmitta.. Esitys oli kuitenkin täysi katastrofi. Aiemmin hankalat kohdat sujuivat kyllä hyvin, mutta sitten kohdat, jotka olivat ennen sujuneet menivät täysin perunaksi. Waahoo.. Ei kun tutkintoa kehiin!

Vaikka menis kaikki päin helvettii, laulan silti laa la la la la laa!

Päätin tänään luoda tämän kauan suunnittelemani blogin. Olin jo kauan haaveillut omasta blogista, mutta ongelmana oli mistä ihmeestä oikein kirjoittaisin.. Tänään olin ajamassa autolla kotiin, kun idea blogin juonesta pullahti mieleeni. Minulla ei oikein mene asiat aina putkeen, niinkuin ei kenelläkään. Sillä surullisella hetkellä, kun onni kääntyy päälaelleen, tuntuu ikävältä, mutta nyt kun ajattelen mokiani myöhemmin ovat ne oikeastaan aika hauskoja sattumia. Olen innokas ratsastaja ja luen mielelläni taitavien ratsastajien blogeja, mutta välillä itseäni alkaa masentamaan, kun "muut ovat niin hyviä ja mulla menee vähän niin ja näin". Soitan myöskin pianoa, huilua ja jonkin verran rumpuja ja juuri tämän blogin idea syntyikin tämän päivän ERITTÄIN epäonnistuneesta pianokonsertista. Tämän uuden blogini ideana on kertoa elämästäni ratsastajana ja soittajana. Polkuni on välillä hyvinkin kuoppainen, mutta joskus aurinko paistaa minullekin.